Lasten hammashoito on leikin asia!

15.02.2021

Lasten hammashoito on leikin asia! tietää sosionomi-hammashoitaja, Kotohammas-yrityksen omistaja Tiia Vienonen

Me vanhemmat toivomme lapsillemme kaikkea hyvää ja parasta. Valitettavasti vanhemmilta odotetaan paljon, jopa liikaa. Pitäisi olla Joka Alan Asiantuntija. Kestovaippailla, sormiruokailla, lempeästi tassutella ja notkeasti vauvajoogailla. Vauva-ajan jälkeen haasteet tahtoikäisen kanssa vasta alkavatkin. Täytyisi omaksua valtavasti tietoa ja suodattaa siitä se kaikkein olennaisin. On ymmärrettävää, että kaiken suorittamisen keskellä, ja pahimmassa tapauksessa vailla tukiverkkoja, vanhempien paukut loppuvat kesken iltatoimien. Kuka jaksaa enää vääntää hampaiden pesusta, kun on ripustanut pyykit, keittänyt puuron, käynyt töissä, etsinyt kumisaappaat ja hukannut itsensä arjen keskelle?

Suunhoito ei ole pelkästään hampaiden harjausta. Siihen liittyy olennaisesti myös ruokailurytmi, ruokavalio ja ksylitolin käyttö.  

Lasten suun terveys ei kuitenkaan ole yhdentekevä asia. Lapsena opitut hyvät suunhoidon tottumukset kantavat hedelmää pitkälle aikuisuuteen. Lapset oppivat vanhemmiltaan jatkuvasti, ja vanhemmat siirtävät usein huomaamattaankin jälkikasvulleen asenteita ja tapoja. Suunhoito ei ole pelkästään hampaiden harjausta. Siihen liittyy olennaisesti myös ruokailurytmi, ruokavalio ja ksylitolin käyttö. Näitä suunhoidon aakkosia olisi hyvä alkaa opetella perheissä heti vauva-ajan syövereistä selvittyä. Jokainen lapsi pistää hanttiin hampaiden pesua jossain vaiheessa, se on yhtä varmaa kuin kuravaatteiden pukemisen hankaluus. Kuravaatteista voi (tiettyyn rajaan asti) vielä neuvotellakin, mutta hampaiden pesusta päättää aina aikuinen.

Olen työskennellyt hammashoitajana nukutushammashoidossa, jossa hoidetaan pääsääntöisesti hammashoitopelkoisia lapsia. Sittemmin olen vaihtanut alaa sosiaalipuolelle mielenterveys- ja päihdetyöhön. Olen nähnyt lukemattomia suita ja hampaita. Niitä, joita ei ole pesty juuri lainkaan. Niitä, joita on hemmoteltu herkuilla. Niitä, joita on yritetty hellästi hoitaa, mutta taidot eivät ole riittäneet. Niitä, jotka ovat jo aikaa sitten vaihtuneet omista proteeseihin.

Lisäksi lapsen elämänlaatu paranee, kun hammashoitopelko lievittyy ja suunhoidosta tulee osa normaalia arkea. 

Työskennellessäni nukutuksessa tehtävässä hammashoidossa olen huomannut, että moni lapsi jännittää hammashoitoa, ja myös hampaiden pesu kotona on hankalaa. Pelko voi periytyä vanhemmalta lapselle. Uskon, että panostamalla varhaisessa vaiheessa hammashoitopelosta kärsivien lasten suunhoitoon ja koko perheen kohtaamiseen, voidaan jatkossa välttyä laajoilta hoidoilta ja käyttämättä jääneiltä hammashoitoajoilta. Lisäksi lapsen elämänlaatu paranee, kun hammashoitopelko lievittyy ja suunhoidosta tulee osa normaalia arkea.

Hammashoitopelko on yleistä sekä lapsilla että aikuisilla. Pelko voi vaikeuttaa hammashoitoa tai estää sen kokonaan. Hammashoitopelosta voi kehittyä ajan myötä niin suuri, että kynnys hammashoitoon kasvaa vuosi vuodelta. Tämä voi johtaa pitkittyneisiin vaivoihin hampaissa. Siksi olisikin hyvä, että lapsen hammashoitopelkoon kiinnitetään huomiota varhaisessa vaiheessa.

Miten selvitä lapsen kanssa helpolla hammashoitolassa?

Yksinkertaisin keino tähän lienee se, että hoidetaan lapsen hampaat kotona niin hyvin, että hammaslääkärille jää mahdollisimman vähän tehtävää. Tarkastus silloin tällöin on paljon helpompi kestää kuin kymmenen paikattavaa reikää.

Vaan silti, elämä ei ole niin yksioikoista, ja välillä vanhemmista riippumattomista tekijöistä lapsi voi joutua istahtamaan potilastuoliin keskimääräistä useammin. Ei se herkuttelullakaan aikaiseksi saatu reikä ole maailmanloppu, eikä mitenkään päin hyvän tai huonon vanhemmuuden mittari.

Suun terveydenhuollon ammattilaisilta tarvitaankin ennen kaikkea hyvää pelisilmää ja kiireettömän tunnelman luomista.  

Lapset ovat yksilöitä ja temperamentiltaan erilaisia. Toinen hyppää potilastuoliin reippaasti ja avaa suun ennen kuin selkänoja on ehtinyt edes kallistua. Joku toinen taas tarvitsee viisi lämmittelykäyntiä hammashoitolassa, kunnes luottamus on vahvistunut riittävästi. Suun terveydenhuollon ammattilaisilta tarvitaankin ennen kaikkea hyvää pelisilmää ja kiireettömän tunnelman luomista. On tärkeää, että sekä lapsi että aikuinen kokevat tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi potilaana. Luottamus ammattilaisen ja potilaan välille ei synny väkisin tai pakottamalla. Kannattaa hyväksyä myös sellaiset käynnit, jolloin ei saada aikaan mitään näkyvää. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä, ja pienestäkin edistymisaskeleesta kannattaa iloita ja palkita!

Käynnit tapahtuvat perheen kotona, koska lapsi on vastaanottavaisempi ja rennompi omassa tutussa kotiympäristössään.  

Innostuksestani hampaita ja sosiaalialaa kohtaan syntyi Kotohammas. Kotohammas tarjoaa helpotusta hammashoitopelkoon ja valtataisteluksi ajautuneisiin hammaspesutilanteisiin kotona. Hammashoitoon tutustutaan leikin ja ilon kautta. Käyntejä sovitaan tarpeen mukaan, mutta jo yksikin tapaaminen voi tuoda helpotusta takkuaviin hampaidenpesutilanteisiin tai hammashoitoon liittyvään jännitykseen. Käynnit tapahtuvat perheen kotona, koska lapsi on vastaanottavaisempi ja rennompi omassa tutussa kotiympäristössään. Toiminnassa käydään läpi hyviä suunhoitotottumuksia leikin ja sadun keinoin, kuten Satuhieronnan ja kuvakorttien avulla työskentelyllä. Lapsi saa muun muassa tutustua rauhassa hammashoitolassa käytettäviin instrumentteihin. Vanhemmille annetaan vinkkejä hammaspesutilanteisiin ja niiden rauhoittamiseen.

Vinkkejä sujuvampaan hampaiden pesuun:

  • Lapsi saa valita hammasharjan ja -tahnan (Huomaa kuitenkin, että aikuinen ottaa huomioon ikäsuositukset fluoripitoisuudessa. Sähköhammasharja on parempi vaihtoehto kuin tavallinen harja.).
  • Muista hengittää nenän kautta! Tästä kannattaa muistuttaa lasta.
  • Lapsi voi välillä sylkäistä ylimääräistä hammastahnaa pois, jos sitä tuntuu valuvan nieluun.
  • Kädessä voi pitää hampaiden pesun ajan esimerkiksi stressipalloa tai nystyräpalloa (tuntoaistimuksien vieminen pois suusta voi auttaa sietämään hampaiden pesua paremmin).
  • Onnistumisesta kannattaa palkita! Voitte kerätä onnistuneesta hampaiden pesusta merkintöjä onnistumistaulukkoon. Kun taulukko on täynnä, lapsi saa yhdessä sovitun palkinnon, kuten uimahallireissun tai elokuvaillan.

Lopuksi vielä vanhemmuuden vertaistukea. Vaikka itse lankaan ja pesen hampaat tunnollisesti kahdesti päivässä, syön terveellisesti (ja herkkuja salaa iltaisin) ja pidän kiinni ruokarytmistä, joudun silti taistelemaan lasteni kanssa lähes päivittäin hampaiden pesusta. Esimerkin voima, miksei se toimi niin kuin luvattiin? Voin vain toivoa, että lasteni tehdessä kymmenen vuoden kuluttua iltatoimia omassa opiskelija-asunnossaan, heille olisi jäänyt joku muistijälki siitä, mistä äiti iltaisin papatti. Siihen saakka voin vain jatkaa valitsemallani tiellä, ja hokea yhä uudestaan ja uudestaan tuttua mantraa: "Nyt hampaiden pesulle! Pese muitakin kuin vain etuhampaita! Harjaa ainakin kaksi minuuttia!"

Lisätietoja Kotohampaan toiminnasta www.kotohammas.fi

Kuvat:  Ann Maria Väätäinen